Ajatuksia ystävyydestä osa 1

Ystävyys, olen tässä elämäni aikana saanut ystävyyssuhteita siipeeni monta kertaa. Ystävänpäivästä lähtien olen välillä aina sanaa ystävyys miettinyt. Millainen ihminen on se henkilö jota ystäväksi voi kutsua? Olenko vain saanut tarpeekseni. Sellainen sanonta on mielessäni usein pyörinyt kun naisten välistä ystävyyttä mietin, ihminen on susi toiselle.

Olen tietoisesti jättänyt elämästäni ihmisiä, jotka aiheuttavat vain pahaa mieltä. Mutta näin jälkikäteen, kun aloin ihan lapsuudesta ystävyyssuhteita miettimään, olen aina tullut paremmin juttuu miesten kanssa. Naispuoliset ystävät ovat vain hirmu petollisia.

Ala-asteella minulla oli paljon kavereita, mutta yksi paras ystävä (aina kun hän itse niin halusi). Hän tuli hieman paremmasta perheestä, joka näkyi esimerkiksi sillä, että aina koulun jälkeen kun leikimme yhdessä leikimme heillä. Koulusta suoraan en heidän kyytiin päässyt (Tämän tytön vanhemmat kuljettivat hänet siis hienoilla uusilla autoilla kouluun), vaan minun piti bussilla kulkea heidän lähelleen ja kävellä siitä vielä kilsa heille leikkimään. Silloin en tajunnut miten typerää tälläinen ratkaisu oli. Ikinä en antaisi kenenkään omaa lastani kohdella näin. Hyvin harvoin tämä tyttö meille suostui leikkimään. Ja kyllä siis joskus heidän auton kyytiin pääsin, jos olimme esim. menossa yhdessä koulun diskoon jne. Olimme parhaita kavereita kolmannesta luokasta kuudenteen luokkaan, neljännellä luokalla olisin halunnut kaverikuvaan parhaan kaverini kanssa, mutta hän ei sinä vuonna olisikaan halunnut minun kanssa kuvaan vaan toisten kanssa. Siitähän minulle iso itku ja paha mieli tuli. Varsinkin kun olimme sopineet etukäteen, että kaverikuva yhdessä otetaan. En suostunut menemään luokkakuvaankaan, koska olin jo itkenyt silmäni aivan punaisiksi. No opettaja sai minut kuviin mukaan ja sain sen kaverikuvankin otettua, siinä tosi itkuinen tyttö yritti hymyä vääntää punaisin silmin ja olin niin onnellinen kun paras ystäväni suostui kanssani kuvaan.

Oli meillä paljon hauskojakin hetkiä, mutta näin jälkikäteen olisin sanonut itselleni, että unohda tuollainen ystävä jolle et kelpaa sellaisena kuin olet. Olin ihan puhdas pelinappula hänen laudallaan. Meidän ystävyys päättyi, kun menimme yläasteella eri kouluihin. Minä olin se joka sen päätti omalla hurjalla käytökselläni, joka ei hienon ystäväni pirtaan sopinut. Seiskaluokalla tupakka ja alkoholi tuli elämääni ja uudet ystävät, taas koulustani vierelleni valikoitui yksi paras ystävä jonka kanssa olimmekin, kuin paita ja peppu koko yläasteen. Teimme kaikkea kivaa yhdessä ja joskus jopa poikaystävämmekin olivat parhaita kavereita keskenään. No mutta mikään ei ole ikuista. Ensimmäinen särö taisi tulla kasiluokalla, kun hänen isänsä löysi kortsupaperit sängystään, ja tämä ystäväni ei kehdannut kertoa totuutta, vaan laittoi asian minun piikkiini. Koko yläasteen hänen isä naljaili minulle, että meinasitko taas lainata hänen sänkyä. Tää oli tosi vaikeaa minulle, en halunnut paljastaa ystävääni ja koin suurta vääryyttä, että minua syytetään asiasta jota en ole tehnyt. No yritin aina vältellä tätä isää tämän jälkeen. En vielä tänäkään päivänä tiedä tietääkö isä jo totuuden, että ihan hänen oma tyttärensä siellä hänen sängyssä vehtasi, enkä minä.

Meidän ystävyys on jatkunut ihan näihin päiviin asti, mutta aika paljon etäisempänä. Tähän vaikutti sellainen asia, että jo aikuisina kun olimme, kerroin hänelle kiinnostukseni yhdestä miehestä, jonka kanssa tämä ystäväni sitten alkoi seurustelemaan. Näin vuosia jälkikäteen, olen jo asian hyväksynyt ja itseasiassa ystäväni teki minulle palveluksen, tämä mies ei todellakaan olisi ollutkaan sitten minun tyyppiäni. Sitä vaan silloin oli niin ihastunut hänen lirkutuksilleen… 🤣

Mutta eipä ollut eka kerta, kun minulle näin käy. Ja tämän myös paras ystävänikin tiesi, siksi toimintatapa loukkasi minua. Yläasteella olin todella pitkään ollut ihastunut yhteen poikaan ja tämä oli ollut kuulemma minuunkin, mutta koskaan me emme seurustelemaan päässeet, aina jotain tuli tielle. Ensimmäisen kerran seiskaluokalla kysyin tältä pojalta, että haluaisiko hän alkaa seurustella kanssani. Hän vastasi kieltävästi. Olin todella surullinen ja paras ystäväni lohdutti minua. Vasta aikuisena hän minulle tunnusti, että oli pyytänyt tältä pojalta ettei alkaisi seurustelemaan kanssani, koska hän oli joskus ollut itse ihastunut tähän poikaan ja se olisi hänelle vaikeaa jos minä tämän pojan kanssa seurustelisin. 😒

No meni vuosi ja sitten kasiluokalla taas uudestaan ihastuin tähän poikaan, hän oli ihanan rauhallinen, ujo ja todella söpö, kavereita me oltiin koko ajan oltu, ja samassa porukassa pyöritty. Oli meillä ollut yksi ihana iltakin, kun käsikädessä tähtiä katselimme. Silloin mietin että uskaltaisinko uudelleen häneltä seurustelua kysyä. Eka pettymys kuitenkin oli liian hyvässä muistissa ja en uskaltanut heti kysyä, vaan seuraavissa bileissä ajattelin sitten toimia. Siellä bileissä sitten kerroin yhdelle kaverilleni, että tänään teen sen ja tunnustan ihastukseni tuolle pojalle, meni puoli tuntia ja tämä kaveri jolle asian olin juuri kertonut oli tanssimassa hitaita ja nuoleskelemassa tämän pojan kanssa. Maailmani särkyi taas. En ymmärrä miten kaveri voi toiselle noin tehdä. No tämä likka ei sit enää kaverini ollut ja asian hänelle hyvin selväksi tein myöhemmin.

Nämä tilanteet on opettaneet minulle, että jos jotain haluat, toimi, eläkä mieti, eläkä varsinkaan kerro suunnitelmiasi edes parhaalle kaverillesi!

Ja tarina jatkuisi vielä monella ystävyystarinalla tähän päivään asti, mutta tästä tulisi liian pitkä kirjoitus jos kaikki kirjoittaisin tähän joten jatkan myöhemmin.

Ihanaa, kun saa nämä purettua sydämeltään.

💛 muurahainen 💛

Reilu pari viikkoa Visannea takana

Melkein kerkesin jo hyppiä onnesta, kunnes taas palautettiin maanpinnalle. Tossa oli jo kaksi viikkoa normaalia melkein kivutonta elämää. Ei mitään liian pahoja sivuvaikutuksia ollu. Nyt edellispäivänä menkat alkoi, kivut ei ihan niin pahoja oo nyt ollu mitä ennen. Mut kierto lyheni 25 päivään. 😱

Uusia outoja oireita, tuntuu kuin olisi kuumetta ja päätä jomottelee. Hiuksia on alkanut lähtemään, toivottavasti en muutu kaljuksi. Mutta toimii tuo Visanne sen verran kuitenkin, että sellaisia pahoja kipuja ei nyt menkkojen aikana ole ollut suoliston puolella. Sellaista jomotusta vaan kohdun kohdalla. Ja mikä parasta mielialavaihteluoireita ei oo tästä tullut, oon saanut olla rauhallinen oma itseni 💛

Selän venäytin hieman oudosti viime viikolla, olin siirtämässä pöytää ja sit yht äkkiä en siis ollut kerennyt vielä nostamaan, vaan olin vasta asennossa ja juuri ponnistamassa, kun alaselkään tuli repäisevä kipu. Se meni parissa päivässä kuitenkin ohi, mutta menkat alkoi hyvin erikoisella tavalla seuraavana päivänä 🤔

Ja siis paljon olen laatikoita elämäni aikana nostellut, et nostotavassa ei kyllä vikaa voinu olla. Mietin olisiko joku kiinnike revennyt? 🤔

No mut nää on näitä, parasta on se että sellaista todella kovaa kipua ei oo nyt ollu, ei oo tarvinnut huutaa kivusta 👍🏻💛 Toivottavasti tää olis nyt vaan joku tyhjennysvuoto ja sitten jäisin vuodottomaksi. Ois kiva lukea muidenkin kokemuksia Visannesta, onko muilla nostanut lämpöä? Luin eräältä palstalta, että joillakin on tälläistä oiretta ollut.

Vappukin lähenee, simat on jo tekeytymässä, vappu menee kotosalla lasten kanssa herkutellen. Silleen ollu ihanaa tää korona-aika, kun saa olla ihan rauhassa kotosalla lasten kanssa eikä tarvitse mennä kuin kauppaan. Hauskaa vappua sullekkin! 💛

💛 muurahainen 💛

Neljäs lääkekokeilu: Visanne

No niin, monen sotkun kautta vihdoin sain neljännen lääkekokeilun aloitetuksi. Viime viikolla tosiaan lääkäri soitti ja olisi heti pitänyt Visanne aloittaa, no tuota oishan se huomattavasti helpompi aloittaa kun lääkäri reseptinkin kirjoittaisi. Menin siis samana päivänä apteekkiin hakemaan lääkettä. Apteekkari sanoi, että ei täällä ole visannesta reseptiä. Maanantaina sitten polille soitin, kun reseptiä ei omassa kannassakaan näkynyt. ”Juu, lääkäri onkin näköjään unohtanut sulle reseptin kirjoittaa, B-lausunto on kyllä lähtenyt jo. No tää sun oma lääkäri ei oo tänään töissä. Hän huomenna sun reseptin kirjoittaa sitten. Laitan sulle sitten viestiä, niin sun ei turhaan tarvitse apteekissa ravata.”

Seuraavana päivänä kannasta näin, että reseptin oli kirjoittanut joku toinen lääkäri. Ei muistanut hoitaja viestiä laittaa, ei se haittaa. Lähdin siltä istumalta apteekkiin Visannea hakemaan. No tuota, apteekissa: ” Jaa, tälläisestä lääkkeestä en ookkaan ennen kuullutkaan. Voi, ei meillä tätä löydykään, tilaustavaraa. Saapuu vasta ylihuomenna, tule silloin hakemaan.”

Tänään sitten apteekista lääkkeen hain. Kelalta ei vielä b-lausunnon päätöstä ollut tullut, joten reilu 50€ tästä sain pulittaa. Pare olis toimia ja ilman sivuvaikutuksia kiitos. En tie millaisena ammattilaisena apteekin väkikin minua pitää… kysyin kuittia kelaa varten kun käsittääkseni saa haettua korvauksia jälkikäteen kun päätös b-lausunnosta tulee. Kassaneiti kysyi sitten minulta, että millaisen kuitin tarvitset? No mistä hitosta mä tiedän, kun en vielä puol vuotta sitten tiennyt koko b-lausunnosta mitään… Enkä kyl vieläkään tiedä mikä se on, muuta ku et sillä saan halvemmalla lääkkeet. Missä koulussa näistä lausunnoista opetetaan? 🤣

Mut loppu hyvin kaikki hyvin, viikon myöhässä pääsin lääkkeen aloittamaan. Oli myös muuten aika erikoista palvelua tänäänkin apteekissa, lääkkeen antanut henkilö oli kans ihan innoissaan, kun ei aiemmin tämän lääkkeen kanssa ollut tekemisissä, olisin ollut ihan valmis lähtemään kassalle, kun visannet käteeni sain, mut ehei, rouva apteekkari halusi oikein lukea lääkkeestä, kun ei ennen tästä ollut kuullut. Jes, kiva olla erikoistapaus ja kuulla ihmettelyjä lääkekokeiluistani. 😒

Nyt sit vaan toivon, et tää neljäs lääke auttais ja toimis. 💛 Oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

💛 muurahainen 💛

Lääkärin puhelu ja magneettikuvauksen vastaukset

Tänä aamupäivänä lääkärini sitten soitti, yllätyin että näin nopeasti. No, hän aloitti, että magneettikuvauksissa ei aktiivisia pesäkkeitä näkynyt, kiinnikkeitä oli kohdun ja suolen välillä. Ja näin ollen en vielä leikkaukseen pääse. Totesin hänelle, että eihän ne pesäkkeet aina magneetissa näy, johon hän vastasi että ei kyllä kaikilla näy. Ei nyt sit kuitenkaan enää kieltänyt minun endoani. Kysyin myös voiko syömäni Provera vaikuttaa magneetti ja verikokeiden tuloksiin, koska proverahan vei kipuni ja yhden kierron pois ja näin ollen varmasti rauhoitti endoani. Lääkäri vastasi, että kyllä voi näkyä Proveran vaikutus kuvissa ja verikokeissa. Sitten kysyin verikokeen tuloksista ja hän totesi sen CA12-5 olevan sen 21, mutta kuitenkin viitearvojen sisällä, siitä ei minulle mitään sanonut että olisi itse asettanut se 15 rajaksi.

Jatko suunnitelma

No sitten kysyi vointiani, johon kerroin nyt olevan kp2 ja eilen alkoi kivut taas, kuten oli myös kaksi viikkoa sitten yksi kivulias yö (ovulaatio). Kysyi mihin ajankohtaan kipuni yleensä sijoittuu, vastasin että ovulaation ja menkkojen. Sanoin sitten, että kyllä nämä kivut viittaa aika vahvasti endoon, kun kierron mukaan kipupäivät tulee ja nyt tässä kahdessa vuodessa ovat vain vahvistuneet. Eipä käynyt tosiaan enää kieltämään, oli nyt lukenut tarkemmin myös lähettävän lääkärin tekstinkin, kun sitä siteerasi keskustelun aikana.

Jatko suunnitelma on nyt sitten, että kokeillaan neljättä lääkettä ja tällä kertaa se on Visanne. Sivuvaikutukset pelottaa todella, mutta kaikki se on kokeiltava mitä käsketään. Kierukkaa ei enää tyrkyttänyt, koska endoni sijaitsee hänen mielestä sellaisessa paikassa, että kierukasta ei apua siihen ole. Kun kysyin mitä sitten jos tämä Visannekaan ei auta. Sanoi lääkäri aika hiljaa puhelimessa, että odotetaan nyt parempia aikoja. Ilmeisesti leikkausta tarkoitti ja että nyt ei ole hyvä aika leikata. Ymmärrän sen kyllä todella. Elämme hyvin ikävää aikaa nyt.

Mutta siis mikä parasta, ääni lääkärin kellossa oli muuttunut ja ei enää dissaa endodiagnoosiani. Ei ollut lääkäri slindasta kuullut vielä mitään. Tätä hän itsekkin ihmetteli, luki lääkkeen tiedot ja sanoi että tuskin siitä on minun tilanteessa apua, hän suosittelee nyt Visannea, sitä hän mieluiten Endopotilaille määrää, ja negatiivista hän palautetta ei ole saanut Visannesta.

Vielä ei kantaan ole kirjautunut uutta tekstiä, sitä jään vielä odottamaan. Mutta hyvillä mielin eteenpäin, noista kiinnikkeistä täytyy käydä vielä lukemassa lisää. Ja mitä tarkoittaa aktiivinen pesäke? Kivut ovat nyt ainakin hyvin aktiivisia…

💛 muurahainen 💛

Verikokeen tulokset

No niin omakanta sotku selvitetty. Sain tukihenkilön kiinni ja selvisi minne viimeisin lääkärikäynti tekstini oli hävinnyt. Se oli kirjautunut jonnekkin tulevaisuuteen, näin kuulemma joskus tuolla kannassa käy. Onko muilla tälläisiä kokemuksia?

Lääkärinihän vähätteli kirurgien endo löytöä sektion yhteydessä. Laittoi onneksi lähetteet verikokeisiin ja magneettiin. Kantaan oli kirjoittanut ”Lisäksi verikokeita, esim. CA12-5, eli jos tämä on alle 15 on endometrioosi epätodennäköinen.” Minulla tämä arvo oli 21. Joten jos nyt sitten alkaisi tämä uusi lääkäri uskomaan jo nähdyt pesäkkeet oikeaksi. Lisäksi trombosyytit olivat koholla, joka myös ilmeisesti viittaa endoon. Näin olen netistä nyt itse opiskellut.

Nyt sitten jään vaan odottelemaan magneettitutkimusten tuloksia. Toivon todella, että pesäkkeeni näkyvät kuvissa, ni ei tarttis taas todistella ja taistella. Voimani eivät välttämättä riitä enää, olenhan vain pieni muurahainen näissä elämän isoissa rattaissa… 🐜🎡

💛 muurahainen 💛

Gynekologinen magneettikuvaus

Okei, aloitetaan siitä, että eipä tullut liiemmin yöllä nukuttua. Vähän vissiin jännitti tämä päivä. Kirjoittelen tätä blogia päivän mittaan, joten pahoittelen jos teksti on hieman epäselvää.

Aamu alkoi suolen tyhjentämisellä

Ensinnäkin heräsin kaksi tuntia ennen kellon soittoa. Ohjeistus oli että ei saa syödä ja juodakki vaan sen verran et ottaa aamulääkkeet. Joten lääkkeet otin. Sitten se ehkä ei niin mukava toimenpide, peräruiskeen laitto. Olen siis entisessä työssäni laittanut peräruiskeita muille, mut vieläkään en muista olenko laittanut itelleni. (Joo ja eipä tätä kokemusta haluakkaan muistaa 😂)

Ruiskeen laiton jälkeen jotenkin kuvittelin asiakaskokemuksista, että vaikutus kestää hetken. No eipä kestänyt. Yritin pidätellä, että aine saisi rauhassa vaikuttaa, mutta ihan jopa varmaan 3 minuuttia laiton jälkeen pakko oli vessaan lähteä. Se mikä yllätti, niin tästä aineesta tuli vatsakivut ja polttelevaa supistusta. Tämä vaikutti siihen, et alkoi hieman jännittää, jos sitä geeliä joudutaan laittamaan, tuleeko sekin samantien pihalle? 🤔

Sairaalassa erikoinen vastaanotto

Sairaalaan kun pääsin, korona vaikuttaa vastaanottoon, ovella jo heti kyseltiin kuulumisia, vointia ja matkoja. Selvisin haastattelusta, niin seuraavan henkilön luo, joka saattoi minut oikeaan paikkaan. Ihanaa palvelua, koska muuten olisin haahuillut käytävillä etsien oikeaa paikkaa. Ilmoittauduin sisään, olin puolituntia liian aikaisin paikalla, no sepä ei haitannut. Vaan hyvä että kerkesin istahtaa, kun minut heti kutsuttiin sisään, ajattelivat että ottavat samantien kun saavun, ni ei tartte odotella ja heillä oli aikaa heti kuvata.

No niin ja sitten itse hommiin

Ensin opiskelija kyseli metalliesineistä, ne olinkin jo valmiiksi irroitellut ja jättänyt kotia. Samoin katsoin vaatteet valmiiksi helpoiksi puettaviksi ja metallittomiksi. Sain sairaalan housut, varmuuden vuoksi jos geelit meinaa karkailla, ettei omat pökät sotkeennu. Ei siis alushousuja vaan pelkät sairaalahousut. Laitettiin kanyyli ja siitä lääkettä joka rauhoittaa suolen liikkumista ja nyt en muista mitä se toinen aine oli vai laittoiko kahteen kertaan samaa. Sitten nousin siihen pedille makaamaan ja hoitaja laittoi geelit sekä emättimeen, että peräpuolelle. Toivoin kokoajan ettei tavarat leviä pöydälle. Soittokello käteen ja kaksi jotain painoa päälleni ja sitten sidottiin kiinni. Tosin en huomannut sitomista, eikä se ahdistanut. Kuulokkeet korville ja YleX soimaan. Sit tuli se jänskin vaihe, kun mut siirrettiin putkeen oikealle kohdalle. Laitoin silmät kiinni ettei paniikkia iske, hoitaja tuli putken toiseen päähän viel moikkaamaan mua. Ja homma alkoi.

Musiikki olis ehkä saanu olla hieman kovemmalla, ei aina meinannut kuulla mikä biisi soi, kun kone piti sellaista meteliä. Pari kertaa käskettii pidättää hengitystä, ekalla kerralla mietin, et unohtikohan se sanoa et saa hengittää, aika pitkältä aika tuntui. Pystyin hyvin olemaan silmä aukikin putkessa, kunhan en katsonut alaspäin, kerran kokeilin, ja sellainen ahdistava tunne meinas tulla, joten kattelin vaan ylöspäin putken suulle tai makasin silmät kiinni.

Reilu puolessa tunnissa homma oli ohi, sain lähteö vessaan pesulle, ei ollu muuten yhtään geelejä valunut pihalle. Hoitaja vielö kyseli oloani, jonka totesin ihan hyväksi ja sitten lähdin ulos. Pihalla tosin sitten iskikin hieman heikompi olo, huippas vähän aikaa. Kotimatkalla iski kova vatsakipu, mut se meni sit hetken päästä ohi. Onneksi oli kuski mukana!

Tälläinen jäi muistoksi.

Aivan ihana oli tämä mun kuvaaja, oli niin luonnollista jutskailla tutkimuksessa. Mainitsin hänellekin lääkärini kommentista jo nähdyistä endopesäkkeistä ja hänkin ihmetteli lääkärin kommenttia kollegoistaan.. Ei hirmu luottoa anna lääkärille. No nyt vaan odotellaan tuloksia ja puhelua. Minullehan ei ole varattu mitään soittoaikaa, vaan lääkäri sit soittelee jossain välissä tuloksia…

Mutta nyt päikkäreille! Unia!

💛 muurahainen 💛

Magneettikuvaus lähestyy

Nyt vähän alkoi jo jänskättää… Perhoset pörrää mahassa, tai ainakin siltä tuntuu. Huomen aamulla mulla sitten on se gynekologinen magneettikuvaus. Ohjeet tänään jo moneen kertaan lukenut läpi ja soitin jopa sairaalaankin varmistaakseni miten sairaalalla toimitaan nyt poikkeustilan vuoksi ja vähän tarkistin et varmasti aikani on huomenna, etteivät oo unohtaneet ilmoittaa peruutuksesta. Mutta joo, siis tutkimukset on priorisoitu ja tärkeät tutkimukset toteutetaan toistaiseksi.

Kysäisin samalla, et jos menkat alkaa yön aikana mihin soittelen sit ja vastaus oli naisten polille. Hoitaja kyl sanoi et toivottavasti ei peruunnu mun huominen aika, koska sit tutkimus voi venyä pitkällekin. Yhtään kun ei osaa sanoa kauan ja mihin suuntaan tämä korona epidemia menee.

Onneksi mun flunssainen olonikin kerkes helpottaa, ni ei senkään takia tarvinnut perua aikaa. Ajattelin kertoa tänne tutkimukseen valmistautumisesta oman kokemukseni, jos jollekkin on myös tulossa tämä ja kokemus kiinnostaa. Meinaan itse kahlasin netin läpi kokemuksia tutkien ja vinkkejä etsien.

Tosiaan ohjeistuksessa oli hankkia peräruiske joka 2h ennen toimenpidettä käytetään. Kaikenlaista se minäkin lapsettomuushoidoissa, tutkimuksissa ja sektioissa olen kokenut, mut tää taitaa olla ihan uus juttu. No aamulla se sit selviää miten tyhjennyksen kanssa käy.

Olen siis tänään jo kolmen aikaan lopettanut kiinteän ruoan syömisen, kaapissa oli pari nutrilettiä, joten oon vaan pirtelöitä loppupäivän vetänyt. Ihan vaan varuiksi. Ja eipä tuo edes oo ollu vaikeeta.

Luin myös, et villasukat kannattaa ottaa mukaan, mulla on kyllä aina melkein kaikissa sairaalareissuilla anopin kutomat villasukat voimaa antamassa. 💛

Aluksi meinasin ihan itekseni ajella sen nelisenkymmentä kilsaa sinne sairaalalle, mut onneksi netistä luin, et joillekkin oli tutkimuksen jälkeen tullu kipuja. Joten mieheni lähteekin pienemmän lapsemme kanssa kuljettajaksi mukaan. He joutuvat kyl sit autossa tutkimukseni ajan hengailemaan, mutta ei kuulemma haittaa. Tästä tiedän taas miten paljon tuo rakas aviomieheni mua rakastaa. Hän meinaan suunnattomasti vihaa tuota kaupunkia, jossa sairaala on ja varsinkin jos ei ole mitään tiettyä tekemistä hänellä miksi siellä pitäisi käydä. 😍💛 vain siis minun takia, koska voi tulla kipuja…

Mulla on vielä hyvässä muistissa kun olin yksin samaisessa sairaalassa vuonna 2006 munajohtimien aukiolotutkimuksessa. En ole koskaan ollut kovin kipuherkkä ihminen, supistuksetkaan ei tuntuneet kovinkaan pahoilta verrattuna tähän tutkimukseen, jossa siis toinen putkistani oli tukkeessa. Parkkipaikalla sitten kaksi tuntia takapenkillä makasin ja itkin, kun en liikkumaankaan pystynyt, hartia pistos oli jotain niin järkyttävää… silloin kirosin sen aikaisen mieheni alimpaan…. grr… kun ei mukaani lähtenyt.

Joten siis ihan varuiksi kuski mukaan, koska nyt tänään on taas alkanut hieman vihloa tuonne peräsuolen suuntaan. 😔

Mutta tosiaan nyt hetkeksi silmät kiinni ja huomenna jännäämään, onko mulla vielä ahtaanpaikankammoa. Unohdin kokonaan puhelimessa hoitajalle mainita asiasta, mut eiköhän tuo tutkimus onnistu kuitenkin. On multa joskus parikymppisenä kuvattu pää jatkuvien migreenien takia, jotka sit johtuikin hormonaalisesta ehkäisystä.

Hyvää yötä!

💛 muurahainen 💛

Sotkuja sotkuja ja sotkuja

Ihanaa kun tuli tämä endoviikko! Sain ihan mahottomasti energiaa ja boostia hoitaa asioitani, kun kuuntelin podcasteja aiheesta ja luin lehtijuttuja. Suomen seksologisen seuran podcastin vieraana oli Pia Suvitie. Itelleni kolahti, kun hän sanoi jotain tyyliin että jos lääkärin kanssa asiat ei suju, etsi toinen lääkäri. Tätä siis jo omalla kohdallani yritin tehdä, mutta polilla sanottiin, että nykyinen lääkärini on ainut joka yleensä hoitaa endoa. 😔 ja vasta nyt tajusin että minulla on oikeus hyvään hoitoon!

Kävin myös eilen sitten tästä innostuneena katsomassa omasta kannasta taas, että mitäs se lääkärini viime kerralla olikaan kirjannut ylös. Tai siis näin oli tarkoitukseni tehdä, no tuota…

Eihä se mennytkään sitten ihan niinku suunnittelin, meinaan tekstini oli hävinnyt omasta kannasta! Laitoin sitten tuttavalleni viestiä joka näistä kanta-asioista tietää ja hänkin ihmetteli. Käski soittamaan polille. Tänään sitten soitin ja Polilla hoitaja ihmetteli kun hänellä se teksti näkyy kyllä. 🤔

Hänkään ei sitten osannut auttaa sen enempää, kuin antamalla mulle puhelinnumeron ja tämän ihmisen pitäisi osata auttaa minua. Kolmisen kertaa olen yrittänyt nyt soittaa ja olen jättänyt viestiä, ei vastausta… joten ehkäpä jään nyt sit vaan odottelemaan…

Pupu pöksyyn

En sitten halunnut olla hirveän hankala asiakas tällä puhelulla ja vaatia itselleni uutta lääkäriä, joten odottelen nyt ensin magneettikuvausten tulokset ja katson sitten miten asian kanssa etenen.

Sen takia olis hirmu tärkeetä nyt ylihuomenna olla siinä kunnossa, että kuvauksiin pääsen. Ja nyt olis ehkä paras aika kuvatakkin, kun polttelut ja vihloivat ovat tulleet takaisin. Proveran vaikutus ilmeisesti on nyt lakannut.

Vertaistuki

Eilen osallistuin illalla ekaa kertaa endochattiin ja aivan ihania ihmisiä siellä oli paikalla. Sain rohkeutta kertoa tuttavilleni ensinnäkin endosta ja että sairastan sitä. Nyt mun ei tartte enää salata ja hävetä sitä, vaan saan tarpoa pitkin maita ja mantuja endottarena! Voin keskittyä itseni hoitamiseen ja ei tartte miettiä mitä ihmisille sanon jos endobellyni pömpöttää. Tosin tälleen kotia lukittautuneena, eipä sitä kukaan näekkään. Jos nykyelämäntilanteesta jotain positiivista pitäis sanoa, se olis kyl et saa olla ihan rauhassa kotona, eikä tartte lähteä mihinkään! 💛

Jeps, näihin sanoihin päätän tämän päivityksen ja taidanpa vetästä päikkärit! Ihanaa keskiviikkoa sinullekkin! 💛

💛 muurahainen 💛

Flunssaa pukkaa…

Luonnosta keltaista

Sunnuntaina alkoi flunssan oireet ilmetä, erikoinen flunssa silleen, et nokka tukossa ja kuumeinen olo, mutta ei kuumetta… No näillä mennään…

Loppu viikosta olis se magneettikuvaus, jotenki alkanut jännittää se jo. Toivottavasti paranen ennen sitä ja menkat ei ala, muuten joudun siirtämään ajan myöhemmälle. Ja tän koronatilanteen takia en kyl saatua aikaa halua siirtää, koska sit ei tiedä koska sitä pääsee tutkittavaksi…

Voihan se olla että sieltäkin se puhelu tulee ja peruvat ajan, mut pidän sormet ristissä että näin ei käy. 🤞🏻

Nyt vaan kaikki dropit käyttöön, että paranen ja tutkimuksiin pääsen.

Menkkoja ei vieläkään kuulu, ei sillä et olis kova ikävä ollutkaan, mut kuitenkin kp 46, provera olis vissiin ihan oikeasti toiminu muuten hyvin… 😔

No mut näillä mennään, ai niin ihanaa alkanutta endoviikkoa kaikille, aloituskuvankin räppäsin metsälenkillä juuri tätä viikkoa ajatellen, kun kerrankin jotain keltaista löysin. 💛

💛 muurahainen 💛

Tutkimusten odottelua

Ens viikolla pitäis olla magneettikuvaus, vielä eivät ole soittaneet ja peruneet sitä. Vahvasti kyl veikkaan että aika siirtyy vielä tämän koronan takia. Mutta eihän sille mitään sitten voi.

Tässä oli jo yksi kivuton viikko, hyvin pieniä poltteluita vaan, kunnes sitten edellisiltana iski sellainen puolen tunnin kipuaalto, olin vain konttausasennossa ja puuskutin. Yllätyin, että olisin voinut hakea särkylääkettä, mutta en halunnut liikkua ja missään nimessä en juoda mitään. Vasta kun pahin kipuaalto oli ohi jaksoin nousta ja hakea särkylääkettä ja kauratyynyn lämmittää.

Ilmeisesti tuo Provera olisi oikeasti ollut se lääke joka olisi menkat lopettaneet ja näin kivut olisi vähentyneet. Ärsyttää että pääkoppa ei kestä lääkkeitä. Mulla meinaan jäi nyt yhdet menkat väliin proveran myötä. 🙏😊

Kävin omassa kannassa ihmettelemässä verikokeen ja paskakokeen tuloksia. Tai siis olisin käynyt, mutta niitä ei siellä ollut. Joten soitin polille, että miksi niitä ei siellä näy? Lääkäri oli laittanut silleen et jos jokin arvoista ei ole viitearvojen sisäpuolella, niin en näe tuloksia. Hoitaja kertoi, että trombosyytit ovat koholla ja sen takia ei tulokset näy.

Korona hieman jännittää, en oikein ole varma että kuulunko riskiryhmään, minulla kuitenkin on 2-tyypin diabetes. 🤔 Diabeetikot kuuluvat riskiryhmään, mutta kuuluuko 2-tyypin diabeetikot myös 🤔

No toivotaan että korona menee nopeasti ohi ja mahdollisimman moni siitä säilyy hengissä 💛

Näillä aatoksin uuteen päivään, mukavaa päivää sinullekkin! 💛

💛 muurahainen 💛

Alavatsan magneettitutkimus lähestyy

Tutkimukset etenee…

Tänään tuli kutsu alavatsan magneettitutkimukseen, parin viikon päästä sinne sit. Toivottavasti endoni näkyy siellä, kun olen lukenut et ei välttämättä näy. Mutta jos ensimmäinen tutkiva lääkäri on todennut syväksi endoksi, ni kai siel sit jotain pitäis näkyä…

Vieläkin ihan mietteissäni olen, että onko mulla nyt sit endo vai ei, kun leikkaavat kirurgit ovat pesäkkeet nähneet ja ensimmäinen tutkiva lääkäri oikeidenkin ja tutkimusten perusteella on saman todennut, mutta nyt tää polin lääkäri kielsikin sitten kaikki, koska ei itse sitä omin silmin ole nähnyt…

Omasta kannasta kävin nyt lukemassa tekstin ja sinnekkin diagnoosiksi oli kirjannut tuntemattoman vatsakivun. Onneksi nyt sentään tutkimuksiin pääsin, niin eiköhän sitten olla viisaampia. Ihmetyttää myös, ettö verikokeissa viimeviikolla olin ja ulostenäytteenkin vein, niin niitä tuloksia en kannasta pääse katsomaan. 🤔 Yleensä aina oon jo samana päivänä kannasta saanut omat tulokset lukea, mutta nyt ei niitä löydy sieltä mistään. Hyvin outoa…

Tässä muuten oli jo pari parempaa päivääkin, mutta lähestyvät menkat alkaa jo oireilla… Mutta eiköhän tämä tästä.

Tuli muuten tunne, että se lääkäri kuvitteli mun haluavan kohdun poistoon. Ensimmäinen (aivan ihana) tutkiva lääkäri käski siis vaan varautumaan, kohdun ja osan peräsuolen poistoon. Ja tämä viimekertainen lääkäri selitti kokoajan, et ei ne sun kivut välttämättä helpota vaikka se sun kohtu poistettaiskin jne… olin vaan ite niin lukossa, et en edes tajunnut sanoa siinö tilanteessa, että enhän mä halua kohtuani menettää ellei siellä nyt jotain pesäkkeitä ole ja sitä ei voi säästää…

Luotan ihan täysin leikkaaviin kirurgeihin, he kun näkevät sitten oikeasti sen tilanteen ja varmasti tekevät päätökset potilaan parhaaksi… mun tahtotilani ja toiveeni on vain päästä eroon kivuista ja ikävästä tunteesta…

No mutta eteenpäin mennään 💛

Ai niin, vähän niinku ps. Mulla on ollut nyt taas tosi hyvä olla, kun ei oo tarvinnut lääkkeitä tähän syödä. Siis pääkopan kanssa 😊

💛 muurahainen 💛

Lääkäri käynti naistenpolilla

Voimat loppuu…

Tänään oli naistenpolilla eka lääkärikäynti. Olin valmistautunut papereilla, tulostanut Moonasta oireet, tilannut aiemmat leikkauspaperit sairaalasta ja tadaa, tää käynti olikin henkisesti todella raskas. Paperit oli aika turhat, kyl se lääkäri vähän niitä silmäili, mut yhtä tyhjän kanssa.

Ensin lääkäri aloitti kysymällä, mitä oireita sulla on ollut? No en alkanut luettelemaan kaikkia, vaan ihan siitä kaikkista pahimmasta oireesta kerroin. Sitten hän oli vaan, että ”jaa no empä nyt tiedä. Nouse tutkimus pöydälle ja katsotaan.” Kaikki liikkui kuulemma normaalisti ja oli paikallaan. Kohtu vetäytyi taaksepäin heti kun irroitti kätensä siitä ja sitä vähän ihmetteli. Mutta opiskelijalle siinä esitteli että kaikki näyttää hyvälle. No sitten tämä lääkäri päästi suustaan jotain sellaista mikä veti multa maton alta ja mietin, että ei hitto missä mä oon…

Lääkäri sanoi minulle:” Olen sellainen lääkäri, että en usko kun en omilla silmillä niitä endopesäkkeitä ole nähnyt, joten epäilen että sulla ei endoa ole.” 😱

Tarkisti vielä papereista, että sektiossa oli kolme lääkäriä ollut näkemässä ne mun endopesäkkeet, mut ei hän silti usko et siellä niitä on, kun ei ollut itse näkemässä niitä. 😱

Siis apua, mikä luotto työkavereihin… 😔 No siinä sit yritin todistella kipujani ja olin jo aivan räjähtämispisteessä. 😔 Hormonikierukkaa yritti tyrkyttää, sanoin et kaksi kierukkaa ollut, toinen tuli ite pois ja toinen jouduttiin kipujen vuoksi ottamaan pois. Ja hormoonit saa mun pään aivan sekaisin, sitä en halua enää… No se olis nyt hänen mielestä ollut mulle se pelastus ja käski vielä miettimään asiaa.

Sain sit kuitenkin loppujen lopuksi lähetteen magneettikuvaukseen, ja jotain verikokeita halus kans ottaa (vaikka just pari kk sitten musta niitä otettiin). On kuulemma joku verikoe, mikä kertoo onko endo. (Tätä hieman epäilen itse, koska sittenhän endo olisi helppo diagnosoida) paskanäytteenkin haluaa ja vissiin kolonoskopiaan sit jos näissä ei nyt mitään näy, koska mun pahin kipu on peräsuolen puolella.

Lääkäri myös jäi kiinni, ettei ollut edes lukenut lähettävän lääkärin hyvin kertovaa tekstiä, koska pääsin mainitsemaan, että eikös se lääkäri juuri kirjoittanut sinne että kohdun seinämältä löysi jotain nyppylöitä, joita tämä lääkäri ei nyt löytänyt… Sitten hän alkoi lukemaan, että ”katsos joo niinhän täällä lukeekin, jaa, ai sulla olikin silloin noin kovat kivut, nyt ei näyttänyt sattuvan ollenkaan.” Minä siihen ”Juu ei sattunut, kun nää syödyt lääkkeet kivut lievensivät, mutta sivuvaikutukset vaan on liian hurjat mun pääkopalle..”

Käynti päättyi sit siihen, et soitellaan magneetin jälkeen… lopussa kirjailin ylös ohjeita, sanoin et kirjaan varmuudeksi ylös etten unohda kun ovesta pihalle astun, ni lääkärin kommentti oli, et ”pitäisköhän sun muistikin tutkia?” Olin vaan et heh heh, hitsin hauska läppä, olikohan se edes läppä? 😱

Nii ja sit pohdin siinä ääneen, et kannattaisikohan käydä terapeutin kanssa keskustelemassa, kun tää jotenki tuntuu nyt niin vaikeelta käsitellä tämä asia. Johon lääkäri kysyi, ”et onko sulla oikeasti jotain ongelmia elämässä mistä haluat jutella?” Joo no onhan mulla vaikka mitä vastoinkäymisiä elämässä tapahtunut, mutta empä mä nyt niitäkään hänelle halunnut alkaa todistelemaan, tuskin olisi uskonut, kun ei itse paikalla ole ollut. Joten totesin vaan, ”et ehkä nää ajatukset tästä selviää kun saan noi hormoonit kropasta pois…”

Joo eli se siitä, en tosiaan hakeudu terapeutille. Ja en pidä lippua kovinkaan korkealla laparoskopiaan pääsystä. Opittava vaan elämään kipujen kanssa särkylääkkeillä… Ärsyttää, että itkukin siellä pääsi, näytin hänelle miten ”heikko” olen… 😢

Näihin tunnelmiin on kiva nyt sitten päättää tää päivä, kauniita unia…

💛 muurahainen💛

Juu, kiitos ei!

Näen kuvassa sairaan kohtuni, näetkö sinäkin sen?

Mielialavaihtelut nousi kattoon, sain ihan ihme huutoraivokohtauksia. En enää kestä näitä hormoonikokeiluja. Joten tein päätöksen ja lopetin lääkityksen, olihan mulla siihen lääkärin lupakin, mutta silti se tuntui luovuttamiselta… 😔

Minkä takia mun elimistö taistelee hormooneja vastaan? Miksi mulle ei koskaan oo hormooniehkäisy ja nyt nää hoidot sopineet? Onneksi ens viikolla on polille aika, katsotaan mitä siellä sanovat. Mutta joo, kyllä mä mielummin kärsin vaikka kivuista, kuin menetän läheiseni mielialavaihteluiden takia. Ja siis miksi nää mielialavaihtelut ei vois olla ylipositiivisia, miksi pitää itkeä, huutaa ja raivota? Ja nää ei siis todellakaan kuulu mun normaaliin elämään. Miehen kanssakaan ei olla meidän parisuhteen aikana riidelty ku pari kertaa ja heti sovittu, nää riidatkin sijoittui meidän lapsettomuusajalle. Nyt meillä ok kaikki hyvin, ni miksi mä itken ja räjähdän niin helposti?!? Ois kivempi vaiks et lääkkeet aiheuttais ilonpurskahduksia ja naurukohtauksia, toisaalta sillonkin varmasti katottais pitkään, mut olis sekin pääkopan kannalta parempi. 😂

Pari päivää olin tosiaan ilman Proveraa, mut eilen aamulla iski syyllisyys ja aattelin et jos pienennän vaan sittenkin annosta. Otin aamupalalla yhden pillerin ja tadaa 2h sen jälkeen ystäväni päänsärky tuli takaisin. Ei kyllä kerennyt ikävä häntä kohtaa tulemaan. Sitten toinen asia mitä itsessäni ihmettelen, miksi mulla suuri tarve pärjätä ilman apua?!

Pääsärkyä, joo, niin olishan niitä särkylääkkeitä kaapissa, pakettikin oli kädessä ja sit ajastus, et kyllähän sä tälläsen pikku pääsäryn selätät ilman lääkkeitä. Eli miksi en vaan voi ottaa särkylääkettä kun sattuu? Tyhmä pää, no menihän se sitten ohi ilman lääkettäkin, mut ku tää ei oo eka kerta.

Sama homma oli silloin joskus nuorempana krapulassa, jos päätä särki. ”Itse aiheutettua, kärsi.” Ja ei luonto ei anna periksi ottaa särkylääkettä. Nykyään alkoholin käyttö on vähentynyt reilusti nuoruusvuosien. Silloin tuli otettua kuppia melkein joka viikonloppu. 😱 Nykyään ne kerrat on kahden käden sormissa laskettavissa mitä vuoden aikana tulee juotua alkoholia.

Joops, lähtipä rönsyilemään, ai niin uusi myös ei niin kiva vaiva, yövalvomiset ja painajaiset. Tässä nytkin olen kolmatta tuntia odotellut nukkumattia saapuvaksi, kun painajainen herätti minut. Ja siis ihan pakko kysyä, Muistatteko te unianne? Ja millaisia painajaisia te näätte?

Mun painajaisessa, olin jossain tehtaassa jossa oli paljon huoneita, siellä pahoinpideltiin ja raiskattiin naisia ja mä yritin pelastaa niitä. Verta oli joka puolella… Rikkaat miehet siis maksoi tästä, et ne pääsi pahoinpitelemään porukkaa, sairasta! En tie uskallanko enää nukahtaa… 😔

No mut yritän nyt kuitenkin saada unen päästä kiinni. Kaunita unia… toivottavasti…

💛 muurahainen 💛

Takapakkia lääkkeiden kanssa

Tänään sitten ollutkin huomattavasti huonompi päivä. Yöllä näin kokoajan painajaisia. Aamupalan jälkeen piti lähteä lasten kanssa lomamatkalle. Ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan, sain kaksi itkupaniikkikohtausta, ahdisti ihan älyttömästi.

Kannassa lukee, että jos tulee pahoja haittavaikutuksia tästäkin lääkkeestä, niin pitäisi lopettaa syöminen. Nyt olen kahden vaiheilla, että lopetanko vaiko enkö. Ovulaatio lähenee, ja näköjään lääkkeiden todellinen vaikutus alkaa näkyä nyt. Vetää mielen mustaksi… harmittaa ihan sikana, kun luulin et nyt löytyi suht hyvä lääke minulle, mutta ei. 😔

Toivottavasti koko loma ei mene plörinäksi lääkkeen vaikutuksen takia…

💛 muurahainen💛

Työt ja endo

Valoa tunnelin päässä.

Tällä viikolla päälimmäisenä mielessä on ollu miten yhdistää työnteon ja tämän sairauden. Teen työtä luovalla alalla, ja täytyy myöntää, että mun luovuus on kärsinyt lääkkeiden aloituksen jälkeen.

Aivot ei jaksa keksiä uusia ideoita, kun diagnoosi pyörii liikaa mielessä. Fyysisesti pystyn vielä työtäni tekemään, mutta pääkoppa pistää nyt hanttiin. Tuntuu niin toivottomalta…

No jospa tämä menisi pian ohitte, toivon että on vain vaihe. Kevään lähentyminen ja aurinko antaa kyllä voimaa. Selkeästi huomaan, että aurinkoisina päivinä on parempi olla. Vaikuttaako aurinko sinun elämään niin vahvasti?

Alan vaihtokin tulee tulevaisuudessa eteen ja uusi työpaikka tarvitsisi sitten hankkia. Millä alalla pystyisin olemaan töissä endon kanssa? Ja kerronko jo heti haastattelussa endostani? Tuntuisi pomon huijaukselta, jos pimittäisin tiedon sairaudesta, mikä saattaisi vaikuttaa työntekoon… 🤔

Missä on se kristallipallo, jolta kaikkiin kysymyksiin saan vastauksen? 😂

Ps. Kovia kipuja ei ole vieläkään tullut, pääsärkyä vähän, lantiolla ja peräsuolessa välillä polttelee ja vihloo. Mut ei mitään lamaannuttavaa kipua. Voisiko tämä lääkitys sittenkin toimia? Tosin ovulaatio vasta tulossa, että sithän sen näkee, toimiiko tämä lääke.

Pps. Mieheni yllätti minut eilen, olen jotenkin luullut, että häntä ei liiemmin sairauteni kiinnosta. Lohduttaa ja kuuntelee kyllä, mutta ei liiemmin keskustele aiheesta. Eilen sitten kysyin häneltä, että jos joku tuttavistamme kysyy mikä on endometrioosi, niin mitä hän vastaisi? Leukani loksahti auki, sieltä tuli parempi vastaus mitä itsekkään osaisin kertoa, hän oli lukenut sairaudestani netissä ja jopa muisti kaiken vielä. 😱😍 Multa pääsi itku. 😭

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! 🌞

💛 muurahainen 💛